Matkavalmisteluja 2 (majoitukset ja matkareitti)

Matkaohjelmani ei ole vieläkään hioutunut valmiiksi. Onkin mukavampaa, kun voi päättää paikan päällä fiiliksen mukaan, mitä tiettynä päivänä haluaa tehdä. Olen kyllä listannut paikkoja, joissa haluan ehdottomasti päästä käymään, mutta niiden tarkkaa järjestystä en ole vielä päättänyt. Yöpymispaikkojen piti kuitenkin olla hyvissä ajoin selvillä majoitusten varausten takia.

Saavun siis Naritan kansainväliselle lentokentälle sunnuntaina aamupäivällä. Ensimmäiseksi (maahantuloselvitysten ja matkalaukun haun jälkeen) suuntaan lunastamaan junapassini lipputoimistosta. Harkitsen myös matkakortti Suican ostamista. Se on eräänlainen prepaid-kortti, joka käy muun muassa Tokion Metrossa, jossa JR-passi ei käy. Sen ilmeisesti pitäisi käydä matkakorttina myös Osakassa. Se selviää siellä. Lipputoimistossa yritän myös varata paikat Kagoshimaan menevään Shinkanseniin, mutta tämä saattaa olla aiemmin mainitsemani ruuhkan takia mahdotonta. Katsotaan, kuinka monta päivää olen Naritassa jumissa.

Olen tosiaan ensimmäisenä suuntaamassa Kagoshima-nimiseen kaupunkiin, joka sijaisee Japanin eteläisimmän pääsaaren Kyushun eteläkärjessä. Lahden toisella puolella on yksi maailman ehkä aktiivisimmista tulivuorista, Sakurajima, joka purkautuu noin 500 kertaa vuodessa ja peittää Kagoshiman kaupungin silloin tällöin tuhkaan. Suomessa harjataan lunta autojen päältä, Kagoshimassa harjataan tuhkaa. Kagoshimassa viivyn viikon verran ja pääsen kokemaan siellä uuden vuoden juhlallisuudet. Yövyn tuttavaperheeni luona. Tutustuin heihin suomalaistuttujeni välityksellä Suomessa kesällä 2010. Ihanaa päästä yöpymään japanilaiseen perheeseen.

Kagoshima-viikon jälkeen matkustan Osakaan, jossa viivyn jälleen viikon. Tällä kertaa yövyn Toyoko Inn -ketjun hotellissa Shin-osaka-eki Higashi-guchi. Toyoko Inn -hotellit ovat hintatasoltaan edullisia. Seitsemän yötä yhden hengen huoneessa maksaa minulle 41 860 jeniä eli noin 302 euroa. Nimensä mukaisesti hotelli sijaitsee Shin-Osakan aseman läheisyydessä. Shin-Osakan asemalta on hotellille noin kahdeksan minuutin kävelymatka, ja asemalta pääsee Shinkansenilla sekä muilla junilla kätevästi ympäri länsi-Japania, kuten Hiroshimaan, Kiotoon ja Naraan.

Toyoko Inn -ketjun jäsenet voivat varata majoituksen kuusi kuukautta etukäteen, mutta ei-jäsenet vain kolme kuukautta etukäteen. Jäseneksi voi liittyä vain henkilökohtaisesti hotellilla, joten en voinut tehdä sitä netissä. Jouduin jonkin aikaa odottamaan lentolippujen varaamisen jälkeen, että pääsisin tekemään varausta hotelliin. Sain kuitenkin helposti sellaisen huoneen kuin halusinkin (tupakoimaton yhden hengen huone), vieläpä jonkinlaisella tarjoushinnalla. Hotellia varatessa jouduin antamaan luottokortin numeron, ja jouduin käyttämään äitini luottokorttia, koska omaani en tuolloin ollut vielä hakenut. Kummallista on se, että hotelliin ei voi mieltä askarruttavien tilanteiden kohdalla ottaa yhteyttä sähköpostilla (ainakaan en ole sellaista löytänyt), vaan hotelliin pitää soittaa. Haluaisin nimittäin varmistaa, että varaukseni on varmasti voimassa, mutta ulkomaanpuhelun soittaminen ei liiemmin innosta.

Matkani viimeisen viikon vietän Tokiossa ja yövyn siellä japanilaisessa majatalossa Kimi Ryokanissa. Ryokan sijaitsee hyvien yhteyksien varrella Ikebukuron kaupunginosassa, vajaan kymmenen minuutin kävelyn päässä Ikebukuron asemalta. Yövyin kyseisessä ryokanissa myös edellisellä matkallani ja tykästyin kovasti paikkaan. Sain myös täältä yhden hengen huoneen koko viikoksi ja hintaa tulee yhteensä 33 075 jeniä eli noin 239 euroa. Huoneessa nukutaan futoneilla ja niissä on tatamit, mutta ei omaa kylppäriä tai vessaa. WC ja suihku löytyvät kuitenkin samasta kerroksesta ja ovat siistejä. Majatalossa on myös japanilainen kylpyamme. Odotan tähän ofuroon pääsemistä innolla.

Kerrosaulan lavuaarit Kimi Ryokanissa keväällä 2010.

Hotellin ja ryokanin sivut: Toyoko Inn Shin-osaka-eki Higashi-guchi ja Kimi Ryokan.

Matkavalmisteluja 1 (junapassi)

Matkan suunnittelu alkoi tällä kerralla lentolippujen varaamisella. Samassa yhteydessä piti päättää meno- ja paluupäivät eli kuinka kauan reissussa ollaan. Pisin matkani Japanissa on ollut 14 päivää (jonka piti alunperin olla 10, mutta sattumalta Islannissa purkautui tulivuori, ja paluupäivä myöhästyi keväällä 2010), mutta tuleva reissuni on kolmen viikon mittainen. Päätin kerrankin nähdä muutakin Japania Tokion ohella, joten arvelin tarvitsevani vähän enemmän aikaa. Todennäköisesti käy niin, että tuo kolme viikkoakin tuntuu lopulta liian lyhyeltä, mutta pidemmäksi aikaa en opiskelujen ja rahatilanteen vuoksi voi lähteä.

Pelkät lentoliput eivät tietenkään riitä. Passini meni vanhaksi vuosi sitten keväällä, joten uusi piti hankkia. Siihen piti sitä ennen otattaa passikuvat (jotka maksavat ihan liikaa). Majoituksetkin piti varata, ja lisäksi hankin JR:n (Japan Railways) junapassin, koska Japanissa ostetut junaliput ovat varsinkin luotijuniin törkeän kalliita. Vaikka junapassi tuntuu suurelta kertainvestoinnilta (475€ Kilroy Travelsilta lokakuussa 2013), sen ostaminen kannattaa, jos aikoo reissata ympäri Japania.

JR-passin voucher tuli Kilroylta muutamassa päivässä. Se vaihdetaan Japanissa (esimerkiksi Naritan lentokentällä lipputoimistossa) varsinaiseen junapassiin, joka on voimassa minun tapauksessani kolme viikkoa. Junapasseja saa myös yhdeksi tai kahdeksi viikoksi, ja sen voi ostaa vain Japanin ulkopuolelta enintään kolme kuukautta ennen sen vaihtamista viralliseen passiin. Voucherin mukana tuli myös junapassiopas. Sisäpuolelta voucherini näyttää tältä (alla opas):

Junapassi käy melkein kaikkiin JR:n juniin, paitsi Nozomi ja Mizuho -nimisiin Shinkansen-luotijuniin. Lisäksi Japanissa operoi yksityisiä rautatielinjoja, joilla passi ei myöskään käy. JR-passin saa myös ykkösluokan vaunuihin (niin kutsuttu Green Class), jolloin se luonnollisesti maksaa enemmän. Lisätietoja junapassista saa esimerkiksi osoitteista http://www.japanrailpass.net/ ja http://travels.kilroy.fi/tour/japan-rail-pass-21-day-2nd-class/62165/8335.

Lähdössä Japaniin

Olen parikymppinen helsinkiläistyttö, joka harrastaa yleistä Japani-intoilua. Olen käynyt aiemmin Japanissa kolme kertaa: Tokiossa syksyllä 2007, keväällä 2009 ja 2010. Edellisestä reissusta on siis päässyt muutama vuosi vierähtämään. Nyt vihdoin sain opiskeluaikatauluuni sopivan kolon kolmen viikon reissulle. Loppukeväästä yritin lievittää matkakuumetta kuvailemalla Tykkimäen huvipuiston pientä valkokukkaista kirsikkapuuta. No ei se hirveästi auttanut.

Tulevan reissun suhteen mietityttää yksi sun toinen asia. Olen aikaisemmista kerroista poiketen lähdössä reissuun täysin omatoimisesti, kun edellisillä kerroilla matkanjärjestäjä on hoitanut kaiken lentolipuista majoituksiin, ohjelman suunnitteluun ja ruokailuihin. Matkan ajankohta 28.12.-19.1. ei ole logistisista syistä paras aika lähteä Japaniin. Tämänhän tajusin vasta sen jälkeen, kun olin Finnairilta varannut lennot. Uuden vuoden aikoihin japanilaiset palaavat kotiin, ja näin ollen koko kotimaan liikenne on äärirajoilla. Matkusta siellä sitten junalla.

Miksi sitten lähteä vuodenvaihteessa? Kesät ovat muutamana viime vuonna mennyt töissä eivätkä opiskelutkaan ole antaneet myöten. Tänä lukuvuonna tälle yliopisto-opiskelijalle sattui hyvä sauma, kun opiskeluja ei ole heti tammikuun alussa. Haluan myös ehdottomasti päästä kokemaan japanilaisen uuden vuoden temppelikäynteineen. Bongasin myös lentolipuista hyvän tarjouksen syyskuun alussa, siitähän se matkakuume todella roihahti.

Finnairin lennoista Tokioon joutuu pahimmillaan pulittamaan noin kaksi ja puoli tonnia. Sain itse lennot hintaan 647€, joka on mielestäni aika kohtuullinen summa suorista kymmenen tunnin lennoista. Olen kerran aikaisemmin lentänyt KLM-lentoyhtiön lennoilla. Tällöin menopaluun voi saada noin viidelläsadalla eurolla. Itse lennoissa ei ollut mitään vikaa, mutta jos pitää valita lisäänkö hintaan 100€ vai kahdeksan lisätuntia, valitsen kyllä ensimmäisen.

Lento lähtee Helsinki-Vantaalta 17.20 ja on mukavasti perillä Tokiossa aamulla 10.05 paikallista aikaa. Toivottavasti saan tällä kertaa nukuttua lentokoneessa.

Ensimmäinen postaus

Sain tänään tosi hyvän idean alkaa blogata tulevasta Japaninmatkastani vuodenvaihteessa. Heti alkaa itsekriittisyys kukkia.