Aamulla oli karua mennä suihkuun: lattia oli jääkylmä. En viihtynyt siellä kovin kauaa. Haluaisin illalla kunnon kylpyyn. Lähdin yhdeksän aikaan liikkeelle Kimi ryokanista ja menin läheiseen family restaurant -tyyppiseen Jonathan's-nimiseen ravintolaan syömään aamiaista. Kun edellisen kerran kävin Tokiossa reilu kolme vuotta sitten, kävimme lähes joka aamu samassa ravintolassa aamiaisella. Tilasin pannukakkuja, joiden hintaan kuului myös "drink bar" eli juomat olivat itse noudettavissa (tarjolla teetä, kahvia, mehuja...) ja sai juoda niin paljon kuin jaksoi. Aya tuli äitinsä kanssa noutamaan minua ravintolalta puoli kymmeneltä, jolloin lähdimme kohti Harajukua.
Yamanote-linjan juna ei ollut täpötäynnä, mutta ihmisiä oli silti reilusti liikkeellä. Linjan junia menee sunnuntaisin ehkä kolmen-neljän minuutin välein vilkkaimpina aikoina, arkisin ruuhka-aikaan väli on yhdestä kahteen minuuttia ja junat ovat tällöin tupaten täynnä (siis oikeasti täynnä: ikkunat huurtuvat ja ihmiset painautuvat ikkunoita ja ovia vasten). Matka Ikebukurosta Harajukuun kestää 13 minuuttia, joten kovin kauan ei junassa tarvinnut seisoskella.
Harajukussa Aya ja Toshiko lähtivät Meiji-pyhätölle, kun minä lähdin kävelemään Takeshita doorille (kuuluisa ostoskatu). Olin selvästi liikkeellä liian aikaisin: suurin osa liikkeistä oli vielä kiinni eikä ihmisiäkään ollut liikkeellä kovinkaan paljoa. Lähdin siis Ayaa vastaan, ja menimme sitten yhdessä ostoksille, kun liikkeet yhdentoista jälkeen avautuivat. Laforet-tavaratalossa halusin käydä Putumayo-merkin liikkeessä. Se on merkin päämyymälä [honten]. Sieltä löysin muun muassa ihanan mekon (en ostanut mustaa tällä kertaa, päädyin ruskeaan) ja pari hupparia. Merkki edustaa punk-lolitaa, eikä ole niin röyhelöistä ja värikästä (vaikka niitäkin löytyy) kuin esimerkiksi Angelic Pretty tai Alice and the Pirates (jolla muuten on aivan ihania mekkoja, mutta ehkä vähän turhan yliampuvia omaan makuuni, lisäksi suhteellisen hintavia).
Laforet:n jälkeen lähdimme Takeshita doorille, jossa kaupat olivat vihdoin auki. Kävin Closet childilla (="komerolapsi"), joka myy käytettyjä gothic lolita -vaatteita. Suurin osa vaatteista on kuin uusia. Löysin Putumayon hameen ja pitkähihaisen harmaan t-paidan, jossa oli kuva Punahilkasta. Shoppailusta alkoi tulla jo vähän nälkä ja päätimme syödä Takeshita doorin perinteiset täytetyt crepet. Niitä saa sekä makealla että suolaisella täytteellä. Itse otin sellaisen, jossa oli jäätelöä, tuoreita mansikoita, suklaakastiketta ja browniepala. Hyvää oli. Hiukopalan jälkeen suuntasimme vielä toiseen Putumayon myymälään Harajukussa, joka jää hieman sivukadulle. En ollut aikaisemmin käynyt siellä. Sieltä löysin sievän sateenvarjon, joka taittuu kätevästi pieneen tilaan (ja sopii laukkuuni).
Vaatteiden shoppailu alkoi sillä erää pikku hiljaa riittää, joten suuntasimme Kiddylandiin hakemaan Ayalle Muumiaiheisia Nano blockseja ja sen jälkeen menimme syömään lounaaksi raamen-nuudeleita. Paikka oli aika pieni, mutta suosittu. Ruoan jälkeen palasimme Ikebukuroon, kävimme heittämässä ostoskassit majapaikkoihin ja lähdimme sitten kiertelemään Ikebukuroa. Kävimme muun muassa Tokyu Hands -tavaratalossa, sekä Bic camerassa katselemassa minulle toista matkalaukkua, koska on tullut shoppailtua vähän liikaa. Löysin sopivan laukun, mutta päätin vielä katsella muualtakin, joten en vielä ostanut sitä sunnuntaina. Ikebukuron aseman edessä (länsiuloskäynti) oli pensaiden paikalla pöllöjä (Ikebukuron bukuro eli erikseen kirjoitettuna fukuro voi tarkoittaa myös pöllöä, siksi pöllö on Ikebukuron tunnus).
Näin tänään Ayan viimeisen kerran ennen palaamistani Suomeen, hän ja Toshiko suuntaisivat maanantaina Chibaan tapaamaan Ayan setää. Erottaessa jäi aika haikea olo, Aya oli pitänyt koko matkan ajan minusta hyvää huolta. Illalla pääsin kuitenkin ofuroon eli japanilaistyyliseen kylpyyn. Setripuinen amme on täytetty kuumalla vedellä, jossa voi liota niin kauan, että muuttuu yhtä punaiseksi kuin keitetty rapu. Kylvyn jälkeen on raukea olo ja mukava käydä nukkumaan.
Päivän aikana tuli käytyä myös katsomassa itäuloskäynnin pöllöpatsasta, joskin se oli kokenut muodonmuutoksen edellisestä reissusta. Se oli saanut päälleen mainoskuteet ja mainosti laskettelureissuja. Päivän aikana tuli otettua vain neljä valokuvaa, mutta en ollut hirveästi kuvailutuulella. Tokio ei olekaan ehkä niin kuvauksellinen kohde kuin vaikka Kyoto tai Miyajima.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti