Tiistaiaamuna lähdin liikkeelle vähän ennen yhdeksää. Söin vaihteeksi aamiaista Jonathan'silla (samaa kuin edellisenä päivänä), tarjoilija muistaa minut jo. Aamupalan jälkeen suuntana oli taas Ikebukuron asema ja Yamanote-sen (
sen=linja). Vaikka olin varsinaisesti menossa Shinjukuun, ajoin junalla Yoyogin asemalle, koska se sattui olemaan hieman lähempänä ensimmäistä kohdettani japanilaista miekkamuseota. Sinne oli asemalta yli kilometri, mutta olin sopivasti perillä viisi minuuttia yli avaamisajan, joka oli 10 aamulla.
Token hakubutsukan (miekkamuseo, The Japanese Sword museum) jää vähän syrjään Shinjukun ytimestä ja sinne olisi varmaan mahdotonta löytää ilman karttaa, GPS:ää tai opasta. Vasta hyvin lähellä museota on opasteita kadun reunassa. Olin kuitenkin katsonut reitin etukäteen netistä. Sisäänpääsymaksu on normaalisti 600 jeniä, mutta yliopisto-opiskelijana sain lipun kolmella sadalla. On siitä kansainvälisestä opiskelijakortista jotain hyötyä (sain muuten Toyoko Inn -jäsenkortista myös alennusta opiskelijakortilla).
Museo oli suhteellisen pieni, esillä oli noin parikymmentä miekkaa eri aikakausilta (vain muutamassa miekassa oli kahva, suurin osa oli pelkkiä teriä), eikä museossa saanut kuvata. Miekkafanille silti aika kiva paikka, miekkojen terissäkin on upeita koristeluita, mutta muille voi osoittautua vähän tylsäksi paikaksi. Tarjolla oli englanninkielisiä esitteitä, mutta itse näyttelyssä ei ollut juurikaan englanninkielistä infoa. Miekkojen esittelytekstit olivat siis japaniksi. Palasin samaa reittiä Yoyogin asemalle, ja ajoin Yamanotella Shinjukuun, jossa lähdin ensin etsimään Shinjukun Animatea (ei, en aikonut käydä ihan jokaisessa Tokion Animatessa...). Sekin osoittautui lopulta aika pieneksi, eikä mukaan tarttunut mitään tällä kertaa.
Edellisillä kerroilla olen käynyt katsastamassa gothic lolita -vaatteita Marui One -nimisessä ostoskeskuksessa. Huomasin kuitenkin ennen reissuun lähtöäni sen lopettaneen. Olin saada kohtauksen, kunnes luin, että suurin osa sen liikkeistä oli muuttanut uuteen Marui Annex -ostoskeskukseen muutaman kymmenen metrin päähän vanhasta paikasta. Siellä oli siis edelleen Putumayon liike, josta ostin paidan tällä kertaa. Marui Annexilta siirryin läheiseen Takashimaya-tavarataloon, jonka yhteydessä on myös Tokyu Hands -sekatavaratalo ja kirjakauppa Kinokuniya. Kinokuniyalta löysin pari japanin kielen oppikirjaa, jotka ovat myöhemmillä japanin oppitunneilla käytössä Helsingin yliopistossa. Olin katsellut niitä jo Suomessa, jossa ne maksavat vajaa neljäkymppiä kirjalta. Japanissa hinta on 2500 jeniä plus verot (siis noin parikymppiä). Painoahan ne taas lisäävät laukkuuni...
Olin koko reissun ajan (ja jo aikaisemminkin) odottanut pääseväni Takashimayan 13 kerroksen tonkatsuravintolaan. Olemme käyneet siellä aiemmillakin reissuilla, ja ruoka on aina yhtä hyvää. Taas muistin kuvaamisen vasta syömisen jälkeen, liekö ollut taas liian kova nälkä. Jälkiruokaa menin syömaan kerrosta alemmas, pannacottaa ja mansikkajäätelöä. Pannacotta ei ollut kovin kermainen (johon olen Suomessa tottunut), mutta oli se silti hyvää.
Kello ei ollut vielä kovin paljoa, joten päätin lähteä käymään Tochoussa (Tokyo Metropolitan Government Office Building), vaikkei se alkuperäisessä suunnitelmassani ollutkaan. Kuvittelin kai, että kolme kertaa aiemmin olisi riittänyt. Sää oli kuitenkin hyvä ja sieltä on hyvät näköalat ympäri Tokiota, ja sinne pääsee ilmaiseksi. Parhaimpina päivinä ylhäältä 45. kerroksesta näkee jopa sadan kilometrin päähän Fuji-vuorelle, mutta tällä kertaa sitä ei näkynyt usvan vuoksi (vai liekö ilmansaasteita). Aurinko alkoi neljän aikaan olla jo sen verran matalalla, että se alkoi jo häikäistä ikävästi tiettyyn suuntaan katsoessa ja kuvatessa.
Näköalakerroksesta näkee myös Tokyo Sky tree:n ja Tokyo Towerin, joskin aika pienenä ("bongaa kuvasta").
Ihmiset ja autot näyttävät hyvin pieniltä 250:n metrin korkeudesta ja rakennukset levittäytyvät joka puolelle meren tavoin.
Eksyin vielä kotiinpaluumatkalla Shinjukun Lumine-tavarataloon etsimään maccha-teetä. No, teetä en löytänyt, mutta jotain mielenkiintoista kumminkin. Oli pakko ottaa kuva.
Hintaa pienellä rasialla Geishoja 690 jeniä, kun kolminkertaisen määrän saa Suomessa Prismasta 3,30 eurolla.
Ja illalla taas kylpyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti